Ajatuksia syksyn keskeltä..

Olen ollut facebookissa jonkin aikaa ja täytyy sanoa että mietin vähän väliä lähdenkö pois täältä ja mitä teen täällä. Uskovana tietysti, ei taida tulla yllätyksenä, rukoilen " Olenko tuolla vai lähdenkö pois ja jos jään, mitä sinne jaan" Aikaa kun tuokin hommeli vie...

Ajankäyttö on Raamatussa myös huomioitu ja jos tarkkoja ollaan ja ymmärretään, niin aikamme ja elämämme on Hänen, Mestarin käsissä. Sen vuoksi on hyvä miettiä mihin ja minkä kanssa aikansa jakaa.

Uskovan ihmisen rakentuminen ja hengellisen elämän kasvu ei tapahtudu jos notkutaan väärissä asioissa kiinni ja hyväkin tulee "viholliseksi" jos ei ymmärrä lopettaa ajoissa. Kyllä sen huomaa kun tulee virheitä ja ymmärtää  ettei kaikki ole kohdallaan. Silloin kun näin käy, pysäytän vaikka autoni tiesyrjään ja hiljennyn sekä pyydän Herraa näyttämään missä meni vikaan ja miten päästä oikealle tielle. Siinä on hyvä rukoilla ja viettää aikaa niinkauan kuin rauha tulee ja taakka asiasta/asioista otetaan pois.

Kiirehtivän jalka astuu harhaan, sanoo Raamattu ja  on jälleen oikeassa. Kun aamulla kovassa kiireessä juoksemme päivän rientoihin ilman hetkeä Mestarin kanssa, saamme sitten niittää sitä mitä kylvämme. Riitaa, toraa, epäonnistumisia ja kiukkuista mieltä...ja  kohta tunnemme että jotain unohtui. Ja ruokatunnilla voi sitten korjata asioita rauhassa Herran kanssa.

Tästähän ei auta kuin tehdä parannus ja pyytää että Jeesus antaa kurinalaisuutta elämään. Siitä se lähtee ja saa pian huomata päivien sujuvan entistä paremmin. Samoin voi kysyä "minkäverran Herra haluat että olen tuolla Facessa", vai onko minun syytä sulkea se pois kokonaan. Näinkin voi käydä ja silloin Mestarilla on ajallesi parempaa käyttöä.

Saarnaajan kirja  kolmas luku kertoo että kaikella on aikansa, myös aikavarkaiden poispanemisella.


Hyvää laatuaikaa Jeesuksen kanssa,



Ali